On arvioitu, että 15-20% väestöstä on neuroepätyypillisiä. Määrän arvellaan kasvavan, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että toimitilat suunnitellaan alusta asti siten, että ne ovat aivoystävällisiä kaikille käyttäjille.
Hyvällä suunnittelulla mahdollistetaan erilaisten ihmisten vaivaton oleminen ja toimiminen tiloissa niiden tarkoituksen mukaisesti.
Jäikö ensimmäinen osa lukematta?
Läydät sen täältä
Pinnat ja visuaaliset ratkaisut suunnittelussa
katse ja kosketus aivoystävällisyyden näkökulmasta
Visuaalisilla valinnoilla voidaan myös huomioida neurodiversiteettiä. Selkeä ympäristö niin kalustuksen kuin värimaailmankin puolesta on helpoin hahmottaa. Värien suuret kontrastit ja räikeästi toistuvat geometriset kuviot voidaan kokea kuormittavana. Näitäkin elementtejä voi toki käyttää siten, että ne rajautuvat selkeästi tiettyyn tilaan, eivätkä hallitse kaikkia alueita.
Mikäli yrityksen brändi ja ilme on kuitenkin runsas ja värikäs, olisi hyvä, että ainakin osa tiloista olisi väri- ja muotomaailmaltaan rauhaisampaa, ja niihin olisi mahdollisuus vetäytyä, jos jokin toinen tila tuntuu liian kuormittavalta. Taitava sisustusarkkitehti osaa ottaa huomioon värien vaikutelmat ja tunnelman, ja huomioida niiden mahdollista kuormittavuutta, brändivaikuttavuudesta tinkimättä.
Myös tekstuurit ja pintamateriaalit tulee ottaa huomioon aivoystävällisten tilojen suunnittelussa. Tekstiilit, joita yleisesti kosketaan, kuten tuolien ja sohvien kangaspäälliset, tulisi suunnitteluvaiheessa valita niin, että ne sopivat mahdollisimman monelle. Yritysten tilat ovat verrattavissa julkisiin tiloihin, ja näin ollen tekstiilien pinnat ovat huollettavuuden, hygieenisyyden sekä kulutuskestävyyden takia lähes aina kudottuja, napakoita ja lähes tasaisia. Tällaiset tasaiset, kudotut pinnat ovatkin yleisimmin kaikille sopivia, kun taas vaikkapa plyyssiset, karvaiset ja pörröiset materiaalit voivat olla joillekin ongelmallisia. Tietenkään näitä tekstuureja ei tarvitse välttää kokonaan, vaan niitä voi käyttää esimerkiksi tyynyissä, täkeissä tai muissa pienemmissä yksityiskohdissa.
Työpistevuorottelu vs. ennakoitavuus
aivoystävällisyys liittyy myös turvallisuuteen
Etenkin pandemian jälkeen, etätyöskentelyn yleistyttyä, on yleisesti siirrytty toimistoilla järjestelmään, jossa kaikilla ihmisillä ei ole enää välttämättä omaa, nimettyä työpistettä, vaan työpisteillä vuorotellaan joustavasti. Mitä tämä tarkoittaa neuroepätyypillisten ihmisten katsontakannalta?
“Nykyinen trendi työpisteiden vaihtelusta on tehnyt työpaikalla käynnistä joillekin ihmisille kuormittavaa. Joillekin on tärkeää, että on oma, pysyvä paikka; oma järjestys, ja omat tavarat”, Toiminta Akatemian perustaja, toimintaterapeutti ja kouluttaja Maikku Tammisto luettelee.
”Ennakoitavuus on tässä avainsanana. Se vähentää kuormittavuutta ja lisää turvan tunnetta, kun tiedät varmasti, mihin tulet, mihin istut, mihin voit jättää tavarasi, ja jatkaa seuraavana päivänä.”
Toimiva ratkaisu onkin avokonttoreissa suosittu hybridimalli, jossa osalla käyttäjistä on pysyväiset työpisteet, ja osa vuorottelee pisteissä joustavasti. Jos yrityksen kulttuuri on täysin joustavaan työpistetyöskentelyyn nojaava, on näissä tilanteissa usein käytössä jonkinlainen työpisteiden varausjärjestelmä, jossa käyttäjät voivat ennakoida ja varata itselleen ennakkoon lähipäivän työpisteen.
Aivoystävällisyyden ja neurodiversiteetin huomiointi liittyy myös turvallisuuteen. Aistien toiminta vaikuttaa toisten aistien toimintaan – joillakin enemmän kuin toisilla. Esimerkiksi kovat äänet voivat vaikuttaa asentoaistiin ja tasapainoaistiin, sekä syvyyden ja etäisyyden hahmottamiseen. Vaikkapa palohälytyksen sattuessa onkin hyvä ja turvallisuutta lisäävä neurodiversiteetin huomioiva seikka se, että porraskäytävät on suunniteltu selkeiksi ja helposti kuljettaviksi. Selkeyden huomiointi suunnittelussa turvallisuusnäkökulmasta on asia, mikä varmasti helpottaa ihan jokaisen käyttäjän olemista tilassa.
Lopuksi
”hyvästä kaikille – välttämättömiä useille!”
Yhteenvetona voitaisiin todeta, että neurodiversiteetin huomioivassa toimistossa tiloilla on selkeät tarkoitukset, ja hyvällä suunnittelulla mahdollistetaan erilaisten ihmisten vaivaton oleminen ja toimiminen tilojen tarkoituksen mukaisesti. Visuaaliset valinnat, tekstuurit, valovalinnat ja äänimaailman huomioiminen on kokonaisuus, johon taitava suunnittelija osaa kiinnittää huomiota. Oikeilla valinnoilla tehdään työpaikoista viihtyisiä ihan kaikille. Maikku Tammisto sanookin:
“Nämä suunnittelussa huomioon otettavat seikat ovat sellaisia, jotka ovat hyvästä kaikille, ja välttämättömiä useille!”
Hyvällä toimitilasuunnittelulla voidaan siis vaikuttaa paljon siihen, että fyysinen työympäristö sopii mahdollisimman monelle, eikä se turhaan kuormita ketään työpäivän aikana. Useat näistä toimista kannattaa ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Asiaan perehtynyt suunnittelutoimisto on tässä hyvänä apuna.
Artikkelia varten on haastateltu sekä Suunnittelemon tiimiläisiä että terapeutti Maikku Tammistoa. Artikkelin on kirjoittanut Hipu Sallinen.
“Nämä suunnittelussa huomioon otettavat seikat ovat sellaisia, jotka ovat hyvästä kaikille, ja välttämättömiä useille!”
maikku tammisto
Onko teidän toimistossa otettu huomioon aivoystävällisyys ja neurodiversiteetti?
Suunnittelemo on mielellään mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tällaisia tiloja kanssanne!
Milla Lindroos
Toimitusjohtaja, projektipäällikkö
+358 (0)44 976 9164
milla@suunnittelemo.fi
