Harkitsetko liiketilan ostamista tai tilan muuttamista vaikka ravintola- tai toimistokäyttöön?
Rakennuksen katutasossa tai vaikka rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevat liiketilat, jotka ovat aiemmin toimineet esim. myymälätiloina, on mahdollista hyvän suunnittelun kautta muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen.
Kun myymälätila muutetaan toimistotilaksi, tulee tilasta työpaikka, jolloin myös työpaikan määräykset tulee täyttyä. Nykyään edellytetään, että rakennukseen ja tähän muutettavaan tilaan on esteetön kulku eli hissi tai suoraan käynti kadulta. Esteettömyys aiheuttaa varsinkin vanhoissa rakennuksissa päänvaivaa sillä usein porrashuoneissakin sisäänkäynnin yhteydessä saattaa olla portaita ennen hissiä. Tämä tulee ratkoa suunnittelussa ja huomioida esteettömyysvaatimusten ratkaisut osana hanketta.
Sisätiloista tulee löytyä palo- ja pelastusturvallisuuden ratkaisuja eli riittävä määrä esim. poistumistiereittejä tilasta ulos ja nämä tulee tilassakin merkitä vihreillä ”juoksijapojilla”. Myös rakennuksen palo-osastointia ja ilmanvaihtoa tulee tarkastella, jotta nähdään ovatko vaatimukset työtilojen tulo- ja poistoilmanvaihdosta täytettävissä. Tilan korkeus määrittää myös, miten tilaan saadaan tuotua lvis-tekniikkaa ja miten näille löytyy tilaa niin, että huonekorkeus ei muutu liian matalaksi vaan ratkaisu olisi ilmava ja lopputulos toivottu.
Työtilojen yhteydessä tulee olla henkilökunnalle ns. työpaikan tiloja kuten wc:itä riittävä määrä, sekä yksi wc:istä tulee olla tyypillisesti liikuntaesteisille mitoitettu wc. Tämä merkitään pohjakuviin LE-wc -merkinnällä. Myös pieni suihku- ja pukuhuonetila tulee olla mitoitettu tiloihin tai toki niitä voi olla useampikin, mikäli yrityksen kulttuurissa suositaan työmatkapyöräilyä. Olisi hyvä myös varata erillinen lukittu tila pyörien säilyttämiseen rakennuksen kellarista/piha-alueelta.
Varsinaisia työhuoneita, neuvottelutiloja ja näiden kokomitoituksia, sekä miten tiloissa tulisi olla luonnonvaloa, ohjeistetaan RT-korteissa. Suunnittelijan tulee hallita näiden periaatteet. Lopputulokseen vaikuttaa myös oleellisesti hiljaisten tilojen, neuvottelutilojen, monitoimitilojen ja kahvilamaisten tilojen oikeanlaiset seinä- ja kokoratkaisut. Näiden tilojen suunnittelussa oman elementtinsä tuottaa aina palo-osastot, poistumistiereitit sekä haluttu lopputulos.
Tällaiset edellä kuvatut muutokset vaativat käyttötarkoituksen muutoksen osalta rakennusluvan eli kun esimerkiksi lisätään uusia tiloja tai vesi- ja viemäripisteitä tai tehdään ilmanvaihdon muutoksia. Joissain tapauksissa käyttötarkoituksen muutoksille voidaan hakea poikkeuslupaa asemakaavoituksesta jo ennen rakennusluvan hakemista ja ratkaisujen selvittäminen on aina ammattilaisen tehtäväkenttää. Lupaprosessin ratkaisut vaativat keskustelun kuitenkin yleensä sekä lupa-arkkitehdin että palo- ja pelastustarkastajan kanssa ja keskustelun esteettömyystarkastelusta kohteen ratkaisuissa.
Hankkeen vieminen läpi hankeprosessin vaatii yhteistyötä usein Koy:n tai As Oy:n hallituksen, rakennusvalvonnan sekä muiden hanketta ohjaavien viranomaisten kanssa. Käyttötarkoituksen muutos vaatii siis tiimityötä, mutta etenkin tilojen käyttäjien tarpeiden ymmärtämistä ja myös suunnitteluryhmän johtamista.
Keskustelemme aiheesta myös Hiilestä Timanttia -haastattelusarjan toisessa osassa: Liiketilan käyttötarkoituksen muutos
– Milla Lindroos, toimitusjohtaja
