Olet suunnitellut kiinteistösi korjaustarpeet – milloin maalataan julkisivut, vaihdetaan putket, tai uusitaan ikkunat. Mutta oletko miettinyt rakennuksen soveltuvuutta tulevaisuuden ilmastoon?
Ilmatieteen laitoksen lukemat kertovat selkeää tarinaa: hellejaksoja on enemmän ja useammin. Rankkasateet lisääntyvät, ja sateettomat jaksot lyhenevät. Talvella lumet tulevat useammin vetenä, ja routaa on vähemmän. Tämä kaikki tarkoittaa enemmän kosteusrasitusta rakenteille sekä ylilämpiäviä tiloja kesäisin.
Kosteusvauriot rakenteissa paitsi lyhentävät rakenteen käyttöikää, myös vaarantavat sisäilman laadun. Kuumat tilat lisäävät vanhusten ja sairaiden terveysriskejä ja vähentävät mukavuutta, kun asumisterveysoppaan mukaan huoneilman lämpö ei saisi kohota yli 26 asteen normaalitilanteessa.
Ilmastonmuutos koskee kaikkia rakennuksia
Vanhempia taloja ei ole suunniteltu ympärivuotiseen kosteusrasitukseen, ja niissä saattaa olla riskirakenteita kuten tasakatto tai valesokkeli. Uudemmat energiansäästörakennukset taas on tehty hyvin tiiviiksi, jolloin ylilämpiäminen ja kosteuden haihtumisen takaava riittävä ilmanvaihto vaativat huomiota.
Useat rakennesuunnittelutoimistot ovat jo heränneet muutokseen, ja suunnittelevat uusia rakenteita ja rakennedetaljeja sekä parempia tapoja hallita ilmanvaihtoa, kertoo Saija Varjonen kirjoittamassaan artikkelissa. Rakennusviranomaiset vaativat entistä tarkempia hulevesisuunnitelmia, ilmamäärämittauksia ja lämpötilamallinnuksia. Yksityisomistajat hankkivat tuulettimia ja ilmalämpöpumppuja. Mitä tämä tarkoittaa kiinteistönhuollolle peruskorjauksen suunnittelussa?
Tuhannen taalan kysymys on, miten saamme olemassa olevan rakennuskannan kestämään tulevaisuudessa?
Peruskorjauksessa tulee vaurioiden korjaamisen lisäksi ottaa huomioon nykyinen ja tuleva ilmasto. Rakennuksen varautumista uuteen ilmastoomme tulee käsitellä kokonaisuutena. Olennaisimpia aiheita, jotka tulee huomioida rakennusten korjaussuunnittelussa, ovat kosteudenhallinta, aurinkosuojaus, ilmanvaihto ja jäähdytys. Kerron näistä lisää seuraavassa artikkelissa.
– Anna Jokela, arkkitehti
